Hallitusohjelman 2019 tavoitteissa todetaan, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Tämä edellyttää nopeutettuja päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla sekä hiilinielujen vahvistamista. Kemiönsaaressa kasvihuonekaasupäästöjen kehitys on ollut myönteistä viimeisten 15 vuoden aikana, mikä johtuu pääasiassa raskaan teollisuuden vähentymisestä 2010-luvun alussa (Kuva 1). Tällä hetkellä tieliikenne, maatalous ja työkoneet ovat Kemiönsaaressa suurimmat kasvihuonekaasujen lähteet. Niiden osuus päästöistä on lähes 50 prosenttia (Kuva 2).
Henkilöautojen osuus tieliikenteen kokonaispäästöistä Kemiönsaaren alueella on suuri: päästöistä 62 % on henkilöautoista ja 38 % raskaasta liikenteestä. Kansallisella tasolla Suomen tavoitteena on puolittaa tieliikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Kunnat voivat vaikuttaa tähän kehittämällä kevyen ja julkisen liikenteen houkuttelevuutta ja edistämällä autokannan uudistamista. Vähäpäästöisten ajoneuvojen määrän lisäämiseksi kunta voi kehittää infrastruktuuriaan esimerkiksi lisäämällä sähköautojen latausasemien määrää. Tällä hetkellä Kemiönsaaressa on julkisia latausasemia viidessä eri paikassa, kaikki yksityisten toimijoiden ylläpitämiä.
Maatalouden päästöt ovat peräisin pääasiassa eläinten ruoansulatuksessa muodostuvasta metaanista ja dityppioksidista sekä lannan käsittelystä ja typen muuntumisesta maaperässä. Kansallisella tasolla maatalouden päästöt muodostavat 10 % Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä. Kemiönsaaressa osuus on suuren peltoalan takia paljon suurempi, 18 %. Suuri osa Kemiönsaaressa viljellystä viljasta käytetään saaren ulkopuolella, mutta nykyisten laskentamallien mukaan päästökuormitus lasketaan sen mukaan, missä päästöt syntyvät, ei siellä, missä lopputuotteet käytetään. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat pysyneet Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana samalla tasolla, niin myös Kemiönsaaressa. Peltoviljely on Kemiönsaaren suurin maatalouden muoto: Kemiönsaaressa 85 % maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin viljelysmailta ja vain 15 % eläinten ruoansulatuksesta ja lannasta.
Maatalouden ympäristövaikutuksia säännellään jo lainsäädännöllä sekä kansallisella että EU:n tasolla, mm. CAP-ohjelman kautta. Maataloudessa noudatetaan CAP-ohjelmaa, LFA-ohjelmaa sekä ympäristöministeriön ja EU:n laatimaa ympäristöohjelmaa. Sen lisäksi maatalouden toimintaa ohjataan täydentävien ehtojen ja nitraattidirektiivin avulla. Liittymisaste ympäristöministeriön ympäristöohjelmaan on yli 95 prosenttia. Maatalous voi olla tehokas väline ilmastonmuutoksen torjunnassa – se voi auttaa vähentämään hiilidioksidin määrää ilmakehässä ja hidastaa ilmastonmuutosta, kun käytetään sellaisia viljelykäytäntöjä, jotka edistävät orgaanisen aineksen varastoitumista maaperään. Typpeä sitovien kasvien käyttö teollisten lannoitteiden sijasta voi vähentää lannoiteteollisuuden päästöjä.
Metsät ja kestävä metsätalous toimivat tehokkaana hiilinieluna; eri laskelmien mukaan metsät sitovat 30–60 prosenttia Suomen vuotuisista CO2e-päästöistä. Kestävästi hoidetuissa metsissä myös itse maaperä toimii suurena hiilinieluna, ja jättämällä metsiin kuollutta puuta kerääntynyt hiili sitoutuu maaperään pitkäksi aikaa.
Öljylämmityksen osuuden kasvihuonekaasupäästöistä voidaan odottaa tulevina vuosina pienenevän nopeasti valtion myöntämien erilaisten suorien rahoitustukien ansiosta
Kemiönsaari on jäsen riippumattomassa CO2-raportti.fi-palvelussa, joka koostaa ja julkaisee viikoittaisia ja vuosittaisia kasvihuonekaasupäästötilastoja. Hiilidioksiditilastot ovat myös yleisön saatavilla osoitteessa www.co2-raportti.fi
CO2-raportin mukaan Kemiönsaaren kokonaiskasvihuonepäästöt asukasta kohti ovat hieman alle maan keskiarvon: Kemiönsaaren asukaskohtaiset päästöt olivat 5,7 tonnia CO2e vuonna 2020, kun maan keskiarvo oli 5,8 tonnia CO2e. Kemiönsaaren sähkönkäytön päästöt olivat 0,5 tonnia CO2e/asukas vuonna 2020, mikä on 50 % enemmän kuin maan keskiarvo. Tämä selittyy kunnan vapaa-ajan asuntojen suurella määrällä: niitä ei lasketa mukaan asukaslukuun, mutta niiden sähkönkulutus sisältyy päästöihin.
Högsåran tuulivoimapuisto tuotti vuonna 2020 sähköä 15 GWh, mikä vastaa 17 % Kemiönsaaren kokonaissähkönkulutuksesta. Laskennallisesti tämä vähensi Kemiönsaaren kasvihuonepäästöjä 1 100 tonnilla CO2e, mikä vastaa 0,15 tonnia CO2e asukasta kohden.